Viisi askelta paremman työnantajamielikuvan viestintään

Positiivinen työnantajamielikuva erottaa yrityksesi kilpailijoista ja mahdollistaa parhaimpien osaajien rekrytoimisen. Työnantajamielikuva syntyy yrityksen sisältäpäin teoista, ei suurista puheista. Työntekijöiden aito hyvinvointi ja heidän kuuntelunsa ovat merkittäviä tekijöitä työntekijöiden työssä viihtymiseen. Kun työntekijät liputtavat yrityksen puolesta ja oikeasti pitävät työstään, tulee heistä puolestapuhujia, jotka jakavat työpaikan ilosanomaa lähipiirilleen ja somessa. Kävimme edustamassa MarkkinointiAkatemian HR- ja markkinointiosastoa Mirkan kanssa LinkedInin järjestämässä aamiaistilaisuudessa, jossa pohdittiin työnantajamielikuvaa ja miten siitä voisi parhaiten viestiä, kun tavoitteena on aktiivisesti tavoittaa taloon uusia osaajia.

Työnantajamielikuva

Mistä työnantajamielikuva syntyy?

Työnantajamielikuva syntyy yrityksen sisällä. Kuten hyvään taloudelliseen tulokseen, myös työnantajamielikuvaan vaikuttaa se, että työhyvinvoinnin edistäminen on sidottu strategisiin tavoitteisiin ja oikeita asioita on tehty oikeaan aikaan. Mahdollisuus kehittää itseään ja omaa oppimistaan, vastuun saaminen ja eteneminen urapolulla, hyvä johtaminen, onnistunut kommunikaatio sekä sisäinen viestintä ovat olennaisesti yhteydessä paremman työnantajamielikuvan rakentamisessa. Jos työnantajamielikuvasta viestitään samoilla koruttomilla ja tyhjillä lupauksilla, et taatusti naaraa taloon uusia osaajia – se ei kiinnosta ketään. Toisaalta, jos työnantajamielikuva paljastuu uuden työntekijän mielestä virheelliseksi, ei sekään kanna hedelmää.

Se, että työpaikalla on kannustava ilmapiiri ja on tilaa tehdä virheitä, vie meitä osaajina eteenpäin. Jokainen voi varmasti allekirjoittaa, että onnistumisien huomioiminen ja toisten tsemppaaminen auttavat meitä pyrkimään parempiin tuloksiin, sekä yksilöinä että koko yrityksenä. Myös yrityksen arvot ja visio, sekä työn merkityksellisyys ”miksi me tätä työtä teemme” ovat tärkeitä rakennuspaloja työntekijöiden motivaatiossa ja kunnioituksessa yritystään kohtaan. Tänä päivänä etenkin nuoria motivoi myös yksinkertaisesti se, että työpaikalla on hyviä tyyppejä ja töissä on hauskaa. Kukapa nyt haluasi murjottaa omassa nurkassaan ja välttyä muiden ihmisten kohtaamisilta.

Näin teet onnistunutta työnantajamielikuvan viestintää

Suurin osa on luonut mielikuvan siitä, että hakukonejätti Googlella työskentely on aivan mahtavaa. Mistä se johtuu? No siitä, että Google kertoo sen äänekkäästi ja työntekijöiden oma ääni kaikuu vahvasti mukana. Kun yritys on onnistunut saavuttamaan korkean työtyytyväisyysprosentin, eli työntekijät viihtyvät ja nauttivat työstään ja työilmapiiristä, seuraava askel on viestiä siitä äänekkäästi myös työpaikan ulkopuolelle. Seuraavaksi on listattu viisi askelta, joiden avulla viestit paremmin työnantajamielikuvastasi.

1. Visio, tavoitteet, mitä me olemme

Viestiessäsi työnantajamielikuvasta, kerro selkeästi, ketä olette ja mitä te teette – minkälainen visio ja arvot yrityksessänne ovat. Haastattelutilanteessa kannattaa varmistaa työnhakijan ja yrityksen arvojen yhteensopivuus. Kun rekrytointitilanteessa kerrotaan suoraan, minkälaista työntekijää etsitään ja millaisia vastuita häneltä odotetaan, voidaan paremmin varmistaa, että molemmat osapuolet tietävät mihin ryhtyvät.

2. Kenet me haluamme

Etsiessäsi uusia työntekijöitä, mieti tarkkaan, millaisia osaajia haluat. Onko tarkoituksena löytää hyvin korkean osaamisen ja pitkän kokemuksen omaava itsenäinen ammattilainen vai onko tärkeintä, että asenne on kohdillaan ja hänet voidaan kouluttaa työtehtävään ilman vaatimusta aikaisemmasta työkokemuksesta. Etenkin kovimpien tietotaidon omaavien ammattilaisten houkuttelemisessa kannattaa selvittää talossa työskenteleviltä, miksi he viihtyvät yrityksessä ja miksi tänne kannattaisi tulla töihin.

”Rekrymarkkinontistrategian rakentaminen kannattaa aloittaa kattavalla osaajaprofiloinnilla. Kattotason ennaltamääritettyihin profiileihin saa kummasti lihaa luiden ympärille, kun ottaa määritykseen mukaan kunkin profiilin edustajia, liiketoimintajohtajia, tiiminvetäjiä sekä esimiehiä hyödyntämällä esimerkiksi kullekin segmentille kustomoitua online-kyselyä. Sen perusteella kootaan kattava dokumentaatio muun muassa yrityksen EVP:stä (Employee Value Proposition), kutakin profiilia houkuttelevista sisällöistä, kilpailutilanteesta sekä konkreettisista toimenpiteistä ja tavoitteista, joiden pohjalta rekrymarkkinointistrategia lopulta rakennetaan”, kertoo markkinoinnin kokonaissuunnittelusta vastaava asiantuntija Noora Koskinen.

3. Millaiset resurssit tarjoamme

Työntekijöiden urapolkutarinat kertovat parhaiten tarinaa yrityksesi työntekijöilleen tarjoamista mahdollisuuksista päästä kehittämään omaa ammattitaitoaan. Johtava analyytikkomme Erik tuli taloon vasta vuosi sitten, ja lyhyessä ajassa hän on suunnitellut, kehittänyt ja toteuttanut satoja analytiikan asiakastöitä sekä lukuisia analytiikkaprojekteja.

Erikin käsialaa on muun muassa dataseinä, jonka tarkoituksena on analytiikkatöiden hallinnan ja tärkeysjärjestyksen lisäksi tuoda läpinäkyvyyttä siihen, mitä analytiikan saralla on menossa ja tulossa.”Dataseinä on sovellettu versio perinteisestä kanban-taulusta ja liiketoimintakatsauksesta. Hörppäämme sen äärellä perjantaisin datakahvit ja käymme vapaata keskustelua datan ja analytiikan hyödyntämiseen liittyvistä asioista. Tällä hetkellä meillä on dataseinällä 12 datavetoista liiketoimintaideaa, joista kerralla keskitymme edistämään kolmea tärkeintä”, Erik kertoo.

”Dataseinän ideasta innostuttiin myös Aalto-yliopistolla, johon kutsuivat puhumaan meidän datastrategiasta ja analytiikkakäytännöistä laajemminkin”, Erik jatkaa. ”Analytiikka on meillä kaiken toiminnan keskiössä ja me suhtaudutaan MarkkinointiAkatemialla dataan aika intohimoisesti, joten on hienoa nähdä, että se mitä meillä tehdään, kiinnostaa myös Aalto-yliopiston kaltaista toimijaa.”

Kukapa ei tällaisessa työpaikassa haluaisi työskennellä? Minä ainakin haluan! Viesti siis potentiaalisille työntekijöille selkeästi millaisessa tiimissä he pääsevät toteuttamaan itseään, millaisia työkaluja ja ohjelmia tarjoatte, minkälaisia työsuhde-etuja teillä on käytössänne ja millaisen korvauksen osaajillenne maksatte.

Dataseinä

4. Selvitä pullonkaulat

Jos tätä tekstiä lukiessasi nyökyttelit, ”näinhän se on”, mutta hakemuksia ei silti satele ovista ja ikkunoista, selvitä mahdolliset pullonkaulat. Onko yrityksesi työtyytyväisyydessä parantamisen varaa? Kenties et saa tarpeeksi laadukkaita hakemuksia? Joidenkin osa-alueiden ulkoistaminen ulkopuoliselle ammattilaiselle voi olla järkevää, jotta sinä voit keskittyä siihen, minkä itse osaat parhaiten. Etenkin rekrymainonta kannattaa jättää osaavan kumppanin harteille, jotta varmasti tavoitat haluamasi tekijät.

Tilaa blogitiedote suoraan sähköpostiisi!

5. Ryhdy toimeen!

Jossittelu ja ihmettely ei auta, ryhdy toimeen! Testaa rohkeasti uusia kanavia, tee videoita, haastattele työntekijöitä, räjäytä yrityksen Instagram… Tärkeintä on, että opit tekemästäsi ja laajennat näkemystäsi. Kun kysymyksiä on liikaa ja vastauksia liian vähän, ota yhteyttä ja selvitetään mahdolliset pullonkaulat yhdessä.

  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Veera Pelkonen

MarkkinointiAkatemian oman markkinoinnin parissa työskentelevä Veera tekee samalla maisteriopintoja Tampereen yliopistossa.

Vapaa-ajalla onnea tuovat sunnuntaibrunssit, livemusiikki, lumilautailu ja muu sporttailu.

takaisin ylös