Kuinka olla hyvä työkaveri?

MarkkinointiAkatemialla on tehty kuluvan vuoden aikana paljon yhteisen hyvinvoinnin eteen, mistä suuri kiitos kuuluu HR-koordinaattori Mirkalle. Jokainen yritys koostuu kuitenkin työntekijöistä, ja siksi meillä työntekijöillä on kaikkein suuri rooli hyvinvoinnin kehittämisessä. Vaikka Mirka leipoisi kakkua, jumpattaisi meitä ja järjestäisi meille vapaa-ajan ohjelmaa joka päivä, ei työpaikastamme tule Suomen parasta, jos emme itse panosta hyvään työilmapiiriin.

Koko yritystä ei kukaan meistä voi yksin muuttaa, mutta omaan ja työkavereidemme arkeen meillä on mittaamaton vaikutusvalta. Siksi tein listan asioista, joilla voin omalta osaltani kehittää työilmapiiriä ja tehdä työkavereiden arjesta parempaa. Kyse on henkilökohtaisista kehityskohdistani – osaan voit varmaakin samastua, toisiin ehkä et.

Tahdon kannustaa muita pohtimaan samaa: Mitä sinä voit tehdä, jotta työpaikan arjesta tulee parempaa sekä itsellesi että työkavereillesi?

 

Puhun niin, että muutkin ymmärtävät

Kieli on väline, jolla luomme identiteettiämme ja ryhmähenkeä. Jutellessani oman tiimini kesken käytän usein ammattisanastoa, jonka merkitykset eivät ulkopuolisille helposti avaudu. Tällaisen sanaston käyttäminen on paitsi käytännöllistä, myös tapa osoittaa, että me olemme tiimi – meillä on oma kielemme, jota muut eivät ymmärrä. Toisinaan huomaan, että käytän tällaisia termejä myös muilla osastoilla työskenteleville kollegoille tai asiakkaille puhuessani.

Sanat eivät ketään satuta – eiväthän? Käännän asian toisin päin: Kun minulle puhutaan tavalla, jota en ymmärrä, tunnen itseni tyhmäksi. Kun tunnen itseni tyhmäksi, tulen levottomaksi ja kärttyiseksi. Yhteinen kieli tekee yhteistyön mahdolliseksi – sen puute taas synnyttää epäluuloja, alemmuudentunnetta ja kiukkua.

Vahinko siis korjattava välittömästi. Varmistan kaikissa tilanteissani, että juttukaverini ymmärtää, mitä tarkoitan. Näin väärinymmärrykset ja epäluulot vältetään.

 

Varmistan, että kaikki työkaverini saavat tarvitsemansa tuen

Olen ollut tilanteessa, jossa työpaikan vaihto ja henkilökohtainen kriisi tapahtuivat lähes samaan aikaan. Kaipasin tukea, mutten rohjennut puhua asiasta kenenkään työkaverini kanssa, sillä en tuntenut heistä ennestään käytännössä ketään.

Työpaikan vaihto on elämänmuutos, joka aiheuttaa useimmille meistä stressiä vielä kuukausia uudessa työssä aloittamisen jälkeen. Erityisen vaikeassa tilanteessa ollaan, jos henkilökohtaisen elämän mullistukset ja uudessa työssä aloittaminen tapahtuvat samaan aikaan. Siksi teen parhaani, että uusillakin työntekijöillä olisi aina joku, jolle jutella vaikeistakin asioista.

Koska MarkkinointiAkatemialla työskentelee jo yli 70 henkeä ja lisää väkeä tulee taloon jatkuvasti, en voi ojennella olkapäätäni aivan jokaiselle tulokkaalle. Voin kuitenkin toivottaa mahdollisimman monet uusista työntekijöistämme tervetulleiksi ja ainakin yrittää viestiä, että minusta saa kaikissa tilanteissa juttukaverin.

Muistan pitää huolta myös vanhoista työkavereistani. Liian usein ajattelen, että ”kyllä se tulee puhumaan, jos se haluaa jutella”. Tuleeko tosiaan? Kuinka monella on kriisin hetkellä voimaa pyytää, että voitaisko jutella? Ei minulla ainakaan. Parempi on kysyä vaikeassa elämäntilanteessa olevalta kaverilta, kuinka sä voit ja mitä sulle kuuluu. Pienillä sanoilla voi olla valtava merkitys.

 

Tiedän olevani ammattilainen – minun ei tarvitse todistella osaamistani

Vuonna 2005 tehdyn tutkimuksen mukaan ihmiset tekevät töitä mieluummin mukavan ja vähemmän pätevän työkaverin kanssa kuin ihmisen, joka on pätevä mutta epämiellyttävä. Hyvä työkaveri on siis ensisijaisesti mukava ihminen, ei välttämättä erityisen pätevä.

Työpaikan viihtyvyyden ja hyvän ilmapiirin kannalta minun ammattitaitoni ei siis olekaan kaikkein tärkeintä. Sen sijaan työilmapiirin kannalta ratkaisevaa on se, onko kanssani mukava tehdä töitä. Ammattitaito on työnteon perusehto – ei hyvän työkaverin kriteeri.

Tämä on lohdullista erityisesti yrityksen uusille työntekijöille. Jotta sinusta pidettäisiin ja sinua arvostettaisiin työpaikalla, ei sinun tarvitse olla ”parempi” kuin muut. Paljon tärkeämpää on, että kannustat muita ja kohtelet kaikkia hyvin. Siihen pystyy meistä jokainen.

 

Kun jokin ärsyttää, katson peiliin

Vahvat tunteet tarjoavat lähes poikkeuksetta tilaisuuden oppia jotakin itsestäni. Erityisesti negatiiviset tunteet, kuten ärtymys, turhautuneisuus tai pelko, kertovat enemmän minusta itsestäni kuin siitä asiasta, joka näitä tunteita herättää.

Kun huomaan pinnani kiristyvän, kysyn: Mitä oma ärtymykseni kertoo minusta? Miksi tämä asia tai ihminen kismittää minua niin paljon? Miksi en pidä tästä ihmisestä? Nämä kysymykset ovat avain oivalluksiin omasta itsestäni – ja silloin myös ärtymys laantuu.

 

Kohtelen toisia niin kuin tahdon itseäni kohdeltavan

Kun tahdon muilta rehellisyyttä ja suoraselkäisyyttä, olen rehellinen muille. Kun tahdon muilta tukea ja tsemppiä, tuen muita. Kun tahdon muiden jeesaavan, jeesaan itse muita. Kun toivon muiden viestivän tehokkaammin, varmistan, että oma viestintäni on selkeää ja riittävää.

Ei se sen monimutkaisempaa ole.

 

Tahdotko liittyä kasvavaan joukkoomme? Katso avoinna olevat työpaikkamme:

Avoimet työpaikat
Heini Lindfors

Heini työskentelee MarkkinointiAkatemialla hakukoneoptimoinnin parissa. Häntä kiinnostaa erityisesti strateginen markkinointi, jossa lähtökohdaksi otetaan asiakkaan näkökulma ja tarpeet.

Vapaa-ajallaan Heini hikoilee crossfit-salilla, laulaa suihkussa ja kirjoittaa blogia omituisista elokuvista ja kirjoista.

takaisin ylös